Kasvattamisesta

Kasvattamisen tavoitteena minulla on reipas, kestävä, pieni monitoimikoira, josta on iloa omistajalleen niin harrastuskäytössä kuin lenkkikaverinakin.

ESITTELY

Olen Eeva Teräväinen, heelerharrastaja ja eläinlääkäri pääkaupunkiseudulta. Perheeseeni kuuluvat aviomiehen lisäksi kaksi aikuista tytärtä sekä neljä lancashire heeleriä: pitkäkarvainen ikiliikkuja Hanna (Jazz Home by the Sea), kasvatustyöni kantanarttu Jenni (Mc Heel’s J-Lo), Jennin mainio tytär Flora (Myheels Havanna) sekä Lancashiresta keväällä 2014 tuomani uusin vahvistus Arda (Foxthyme Back to Back). Lisäksi koiravahvuutemme kuuluvat nartut Piisku (Marmalade’s Goldilocks) ja Maya (Bellsmond Princess Myheels), jotka omistan yhdessä luottoystävieni kanssa ja heidän luonaan nämä koirat myös asuvat. Kaikista heelereistäni löydät kuvat ja tietoja Koiramme-sivulta.

Koirista ja eläimistä yleensä minulla on elämän mittainen kokemus ja lapsuuden eläinrakkaus johti luontevasti myös toiveammattiini. Työskentelin eläinlääkäriasema Arkissa Espoossa lähes kaksikymmentä vuotta, kunnes lokakuussa 2015 perustin kollegani kanssa ikioman vastaanoton, Eläinklinikka Tassuaseman, Kauniaisiin. Olen toiminut pieneläinpraktikkona siis jo reilut kaksi vuosikymmentä. Työni kautta ovatkin kaikenlaiset lemmikkieläimet – etenkin koirat – sekä niiden ilot ja surut tulleet minulle varsin tutuiksi.

Minulla on vuosien saatossa ollut useita erirotuisia koiria, mutta ensimmäisen heelerini hankin vuonna 2004. Olin aikoinaan tavannut muutaman mainion tämän rodun edustajan ja niiden myötä rotu oli jäänyt mieleeni ajatuksella ”vielä joskus”. Heelerissä tykästyin näppärään kokoon yhdistettynä liioittelemattomaan ulkonäköön sekä energisen temperamenttiseen, mutta kuitenkin taipuisaan luonteeseen. Kun meille sitten sopivasti tuli perheessä pienikokoisen koiran paikka auki, pitkäkarvainen huiskahäntä Hanna (Jazz Home by the Sea) muutti taloon täyttäen sen äänellään ja energiallaan.

Varsinainen kasvatustyöni alkoi kun toisen heelerini Jennin (Mc Heel’s J-Lo) myötä aloin pikkuhiljaa kiinnostua enenevässä määrin koirien jalostuksesta. Kun Jenni sitten osoittautui vielä erinomaiseksi rotunsa edustajaksi, päätös heelereiden pienimuotoisesta kasvattamisesta syntyi lopullisesti ja kennelnimen Myheels sain keväällä 2009. Sinä vuonna syntyi myös ensimmäinen Myheels-pentue.

IMG_8704.JPG

KASVATTAMISESTA

Tavoitteet

Kasvattamisen tavoitteena minulla on reipas, kestävä, pieni monitoimikoira, josta on iloa omistajalleen niin harrastuskäytössä kuin lenkkikaverinakin.

Myheels-pentueita syntyy harvakseltaan, koska kasvatustyö on minulle harrastus eikä leipätyö. Suhtaudun harrastukseeni kuitenkin vakavasti ja vastuuni kantaen ja siksi suunnittelen ja harkitsen jokaisen pentueen tarkasti. Keskustelen jalostussuunnitelmistani ja -valinnoistani yhdistyksemme jalostustoimikunnan sekä muiden kasvattajien ja asiantuntijoiden kanssa. En kasvata suurella volyymillä tai pentujen kysynnän mukaan vaan pienesti ja harkiten, pentue kerrallaan, rodun jalostaminen ensisijaisesti mielessä pitäen. Jokainen yksittäinenkin pentue vaikuttaa aina koko rotuun ja tämän seikan pidän mielessäni, kun suunnittelen narttuni astuttamista: onko sillä / tulevalla yhdistelmällä jotain annettavaa tälle rodulle. Mietin myös tarkkaan ottaisinko itse pennun suunnittelemastani yhdistelmästä.

Jalostukseen käyttämieni koirien on oltava rakenteeltaan ja ulkonäöltään oikeantyyppisiä heelereitä – pieniä, voimakkaita, rotevarakenteisia, tarkkaavaisia ja energisiä – sekä luonteeltaan arjessa mutkattomia ja perusterveitä. Näyttelymenestys ja tittelit eivät vaikuta jalostusvalintoihini millään tavalla – haluan tuntea ja tavata jalostukseen käyttämäni koirat henkilökohtaisesti – se on minulle paljon tärkeämpää.

Vastuu

Jokainen Myheels-pentue on minulle erityinen ja siksi haluan hoitaa ne itse ja nauttia samalla pentuajasta täydellä sydämellä. Kukin koiraperhe on aina omanlaisensa ja päivät kuluvat pentulaatikon äärellä pieniä tuhisijoita seuratessa kuin siivillä. Tiedostan pentujen kasvattajan luona viettämän ajan tärkeyden niin fyysisen kuin henkisenkin kehityksen kannalta ja panostan siksi siihen parhaan kykyni mukaan: totutan pentujani erilaisiin ääniin, alustoihin, lämpötiloihin, esineisiin, ihmisiin ja ympäristöihin sekä myös omiin aikuisiin koiriini. Koen kaiken tämän suorastaan velvollisuudekseni – tosin erittäin miellyttäväksi sellaiseksi. Pentujen kehityksen, kasvun ja touhujen seuraamiseen en kyllästy koskaan!

Kasvattajana koen olevani todella vastuullisessa ja haasteellisessa tehtävässä. Paitsi että tekemäni yhdistelmän pitää olla loppuun saakka mietitty ja antaa rodulle jotain, se ei yksinään riitä: minun pitää löytää jokaiselle pennulle hyvä koti ja toisaalta myös pentua hankkivalle perheelle oikeanlainen koirayksilö. Perheiden valinnassa olen hyvin tarkkana, koska jokainen meiltä maailmalle lähtevä pentu on minulle aina erityisen tärkeä koira. Siksi on oleellista, että suhde pennunostajiin toimii heti alusta alkaen ja että kaikki ovat samalla aaltopituudella ja ajattelevat koiranpidosta samalla tavalla. Pidän mielelläni aktiivisesti yhteyttä kasvattieni omistajiin ja haluan olla apuna ja tukena erilaisissa arjen tilanteissa samoin kuin mukana iloitsemassa huippuhetkissä. Olen valmis jakamaan perheiden kanssa sekä koirien tuomat ilot että surut – sitä vartenhan kasvattaja on!

Kriteerit

Jos siis toiveissasi on Myheels-heeleri, edellytän, että olet jo etukäteen perehtynyt rotuun – sen luonneominaisuuksiin, perinnöllisiin sairauksiin ja yleiseen terveystilanteeseen. Olet siis kiinnostunut nimenomaan heeleristä, et ole hankkimassa pelkästään jotain koiraa. Koska rodussamme on tiettyjä perinnöllisiä sairauksia, kasvatustyöni apuna ja jalostuksen kulmakivenä ovat säännölliset terveystarkastukset ja -tutkimukset. Pennunostajana sinun täytyy siis olla valmis sitoutumaan jatkossa polvitarkastuksiin sekä vuosittaisiin silmätarkastuksiin. Toivon lisäksi, että kasvattini kävisivät aikuisiällä saamassa viralliset arviot niin luonteistaan kuin ulkomuodoistaankin eli kävisivät MH-luonnekuvauksessa tai luonnetestissä sekä muutaman kerran virallisessa näyttelyssä. Minulle on kasvattajana myös tärkeää tietää, mitä kasvateilleni kuuluu, kun vuodet kuluvat. Siksi edellytän sitä, että olet halukas yhteydenpitoon kanssani myös tulevaisuudessa.

Heeleri on aktiivisen ja liikunnallisen ihmisen rotu. Se ei pienestä koostaan huolimatta ole mikään lelu tai helppo ja kiva lasten pikkulemmikki saati kainalokoira. Se on energinen, toimelias ja temperamenttinen, kunnollisen tapakasvatuksen ja paljon tekemistä ja liikuntaa tarvitseva pieni suuri koira. Ja joskus aika äänekäskin. Jos siis etsit itsellesi lähinnä rauhallista seuralaista ja ”sunnuntaikävelykaveria”, on todennäköisesti parempi valita joku muu rotu. Jos taas olet oikeasti valmis antamaan tällä pienelle pakkaukselle runsaasti aikaa arjestasi, liikuntaa eri muodoissa ja paljon mukavaa yhdessä tekemistä, se voi hyvinkin olla sinulle oikea rotuvaihtoehto.

Mikäli kiinnostuit elämästä heelerin kanssa, ota yhteyttä sähköpostitse. Jutellaan enemmän tästä mainiosta pienestä paimenkoirasta. Pentusuunnitelmistani voit käydä lukemassa Pentuja suunnitteilla? -sivulta.

Olen allekirjoittanut Suomen Kennelliiton ja Suomen Lancashire Heeler -yhdistyksen kasvattajasitoumuksen.

kasvattamisesta_02    Nutrolin_kasvattajat